Euroopan talous- ja sosiaalikomitean LAUSUNTO
aiheesta
Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Työntekijöiden taloudellisen osallistumisen edistäminen
KOM (2002) 364 lopullinen

Komissio päätti 5. heinäkuuta 2002 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 262 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta

"Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Työntekijöiden taloudellisen osallistumisen edistäminen"

Asian valmistelusta vastannut "työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus" -erityisjaosto antoi lausuntonsa 5. helmikuuta 2003. Esittelijä oli Mario Sepi.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 26. – 27. helmikuuta 2003 pitämässään 397. täysistunnossa (helmikuun 26. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 98 ääntä puolesta, 5 vastaan, ja 6 pidättyi äänestämästä.

1.1 Työntekijöiden taloudellinen osallistuminen yritysten voittoihin ja tuloksiin on ollut lukuisten yhteisön aloitteiden aiheena. Niiden avulla on pyritty tukemaan ja kannustamaan jäsenvaltioiden hallitusten ja työmarkkinaosapuolten toimia myönteisen kehyksen luomiseksi kyseisen osallistumismuodon yleistymistä varten. Erityisesti kannattaa mainita Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön työskentely, joka on vaikuttanut erittäin merkittävästi näiden aiheiden tuntemukseen ja syventämiseen. Myös Euroopan parlamentti valmistelee mietintöä kyseisistä aiheista, joita on käsitelty rakentavasti ETSK:n kanssa.

1.2 Komissio pyrkii tässä käsiteltävällä tiedonannollaan käynnistämään aihetta koskevan yhteisön aloitteen ja vahvistamaan sitä Lissabonin huippukokouksessa maaliskuussa 2001 määritellyn strategian valossa. Lissabonissa asetettiin tavoitteeksi parantaa Euroopan talouden kilpailukykyä ja dynaamisuutta osaamisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kehittämiseksi.

1.3 ETSK suhtautuu erittäin myönteisesti komission tiedonantoon. Se on vakuuttunut siitä, että työntekijöiden taloudellisella osallistumisella voi olla merkittävä rooli eurooppalaisessa strategiassa ja että on aiheellista syventää sen soveltamisedellytyksiä koskevaa analyysiä ja ottaa taloudellisen osallistumisen tarjoamien mahdollisuuksien ohella huomioon myös siihen liittyvät riskit ja vaikeudet.

2.1 Komission tiedonannossa esitetään laadittavaksi yhteisön toimia koskeva kehys, jonka avulla edistetään työntekijöiden taloudellisen osallistumisen yleistymistä siten, että noudatetaan työntekijöiden mahdollisimman laajan osallistumismahdollisuuden periaatetta sekä yritysten että koko tuotantojärjestelmän tasolla ja kutsutaan työmarkkinaosapuolet mukaan kyseiseen prosessiin.

2.2.1 Työntekijöiden taloudellista osallistumista koskevien yleisperiaatteiden määrittely, jotta luodaan yhteinen lähtökohta jäsenvaltioiden politiikoille ja työmarkkinaosapuolten aloitteille.

2.2.2 Niiden maiden välisten tärkeimpien esteiden määrittely, jotka tällä hetkellä vaikeuttavat työntekijöiden taloudellista osallistumista koskevien aloitteiden hyväksymistä eurooppalaisella ja kansainvälisellä tasolla, sekä soveltuvien toimien suunnittelu kyseisten esteiden ylittämiseksi.

2.2.3 Välineiden määrittely työntekijöiden entistä laajemman taloudellisen osallistumisen edistämiseksi kehittämällä tietojen ja kokemusten vaihtoa sekä kyseistä aihetta koskevien tutkimusten ja selvitysten laatimista.

2.3 Työntekijöiden taloudellisen osallistumisen yleisperiaatteiden suhteen komissio on aiheen kannalta merkittävimmässä maissa saatujen kokemusten sekä analyysien ja pohdintojen perusteella määritellyt seuraavassa esitettävät perustekijät, joista on päästy yksimielisyyteen.

2.3.1 Taloudellisen osallistumisen järjestelmien soveltamisen tulee olla vapaaehtoista sekä yrityksille että työntekijöille.

2.3.2 Kaikkien työntekijöiden tulee voida osallistua taloudellisen osallistumisen järjestelmiin eli syrjintää on vältettävä. Samalla on kuitenkin otettava huomioon osittain erilaiset olosuhteet, jotka johtuvat eri henkilöryhmien erilaisista intresseistä ja tarpeista.

2.3.3 Työntekijöiden taloudellisen osallistumisen järjestelmien tulee olla selkeitä ja avoimia sekä suunnitteluvaiheessa, johon tulisi sisältyä työntekijöiden asianmukainen kuuleminen, että jokapäiväisessä hallinnoinnissa. Tulisi myös hyväksyä ennalta määriteltyjä muotoja taloudellisesta osallistumisesta yrityksen tuloksiin.

2.3.4 Taloudellisen osallistumisen järjestelmiä ei tulisi soveltaa satunnaisesti vaan niiden tulisi olla mahdollisimman pysyvä tekijä yrityksen ja työntekijöiden välisissä suhteissa.

2.3.5 Työntekijöille aiheutuvia riskejä tulee rajoittaa ottaen huomioon, että he ovat muita sijoittajia alttiimpia riskeille.

2.3.6 Palkkatulojen ja taloudelliseen osallistumiseen perustuvien tulojen tulee täydentää eikä korvata toisiaan.

2.3.7 Taloudellisen osallistumisen järjestelmien tulee olla yhteensopivia työntekijöiden liikkuvuuden kanssa, jotta ne eivät vaikeuta tai estä työntekijöiden liikkuvuutta ja joustavuutta.

2.4 Komissio katsoo, että taloudellisen osallistumisen yleistymistä Euroopassa haittaavista maiden välisistä esteistä huolimatta ei ole mahdollista yhdenmukaistaa täysin taloudellista osallistumista koskevia normeja vero-, sosiaaliturva- ja oikeusjärjestelmien eroista johtuvien kielteisten vaikutusten rajoittamiseksi. Oikea tapa on auttaa yrityksiä hyväksymään taloudellisen osallistumisen järjestelmiä Euroopan tasolla ja kannustaa jäsenvaltioita soveltamaan yleisiin periaatteisiin pohjautuvia koordinaatio- ja sopimusmuotoja sekä tunnustamaan vastavuoroisesti erilaiset taloudellisen osallistumisen järjestelmät. Komission mielestä on myös tutkittava mahdollisuutta kehittää yksi tai useampia eurooppalaisia taloudellisia osallistumisjärjestelmiä, joita voitaisiin mukauttaa eri maiden olosuhteisiin.

2.4.1 Komissio katsoo, että kulttuuriesteitä voidaan tässä yhteydessä poistaa etenkin tehostamalla kokemusten vaihtoa.

2.4.2 Muiden esteiden poistamiseksi tarvitaan komission mukaan erityistoimia. Komissio korostaa, että ensi sijassa on ratkaistava kaksinkertaisen verotuksen ongelma joko tulkitsemalla OECD:n puitteissa jo voimassa olevia sopimuksia tai, jos ne osoittautuvat riittämättömiksi, täydentämällä niitä sekä mukauttamalla niitä unionin jäsenvaltioiden erityistarpeisiin.

2.4.3 Komissio on myös perustanut työryhmän, jonka tehtävänä on laatia erityisiä ratkaisuehdotuksia maiden välisten kaikentyyppisten esteiden poistamiseksi taloudellisen osallistumisen järjestelmistä.

2.5 Komissio on sitä mieltä, että taloudellisen osallistumisen soveltamisalan laajentamiseksi on erilaisten aloitteiden avulla pyrittävä luomaan edullinen ympäristö seuraavassa lueteltujen tavoitteiden toteuttamiseksi.

2.5.1 Edistetään tietojen vaihtoa jäsenvaltioiden politiikkojen ja käytäntöjen esikuva-analyysin avulla.

2.5.2 Vahvistetaan taloudellista osallistumista koskevaa työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua sekä kannustetaan ja edistetään työmarkkinaosapuolten aloitteita.

2.5.3 Tutkitaan mahdollisuutta kokeilla taloudellisen osallistumisen muotoja myös pienissä ja keskisuurissa yrityksissä sekä julkisella sektorilla ja voittoa tavoittelemattomissa yhteisöissä.

2.5.4 Parannetaan tietoja edistämällä tutkimusten ja selvitysten laatimista, tavoitteena erityisesti järjestelmällinen tiedonkeruu taloudellisen osallistumisen järjestelmien käytöstä ja levinneisyydestä sekä taloudellista osallistumista koskevien mikrotaloudellisten analyysien syventäminen yritysstrategian, yritysten rahoituspolitiikan ja työmarkkinasuhteiden yhteydessä.

2.5.5 Edistetään sellaisten Euroopan laajuisten verkkojen luomista, joiden avulla tiedonvaihdosta sekä analyysi- ja tutkimustoiminnasta voidaan tehdä pysyvä.

2.5.6 Komissio aikoo tukea kyseisiä aloitteita myös rahoituksellisesti hyödyntämällä yhteisön rahoituskanavia.

3.1 Työntekijöiden taloudellinen osallistuminen liittyy Euroopan talouden viimeaikaiseen kehitykseen, ja sillä voi olla myönteinen rooli arvonlisän luomisessa, kun tehokkuus, joustavuus ja työntekijöiden sitoutuminen yrityksen tavoitteisiin paranevat ja kun hallinnossa otetaan huomioon työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu kehitystä ja yhteenkuuluvuuden vahvistamista ajatellen.

3.1.1 Pääoman jakamisprosessien ja tuotannontekijöiden organisoinnin muutoksiin liittyvät eri tekijät ovat lisänneet henkisen pääoman merkitystä. Tämä on edistänyt työntekijöiden asteittain tiivistyvää sitoutumista yrityksen tavoitteiden toteuttamiseen. Samalla työntekijöiden osallistuminen yrityksen taloudellisiin tuloksiin on kasvanut.

3.2 Useimmissa Euroopan unionin maissa työntekijöiden taloudellinen osallistuminen on järjestetty yksilötasolla siten, että tulojen muuttuvia osatekijöitä, kuten kannustuspalkkioita ja osakeoptioita, lisätään (etenkin erittäin ammattitaitoisten) yksittäisten työntekijöiden tai pienten työntekijäryhmien osalta.

3.3.1 Juuri taloudellisen osallistumisen laaja-alaiset muodot voivat kuitenkin tarjota suurimmat edut eurooppalaisille yrityksille ja vähentää konflikteja työmarkkinasuhteissa. Niiden avulla voidaan myös saavuttaa Lissabonissa maaliskuussa 2000 järjestetyssä huippukokouksessa asetettu tavoite, jonka mukaan unionista on tultava "maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva talous, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta"¹.

3.3.2 Taloudellinen osallistuminen voi olla sekä yrityksille että työntekijöille tehokas keino optimoida tietämykseen ja ammattitaitoon tehdyt sijoitukset ja lisätä henkisen pääoman arvoa. On todettu², että taloudellisen osallistumisen järjestelmien käyttöönoton ja ammattikoulutukseen tehtyjen sijoitusten välillä on myönteinen vastaavuussuhde. Henkiseen pääomaan tehtäviä sijoituksia, jotka vaativat sekä yrityksen että työntekijöiden osallistumista, edistetään pitkäaikaisilla työsuhteilla ja työntekijöiden sitoutumisella yrityksen tavoitteiden toteuttamiseen. Ne ovat puolestaan seurausta työntekijöiden taloudellisesta osallistumisesta.

3.3.3 Taloudellinen osallistuminen edistää myös yritysten avoimuutta. Taloudellisen osallistumisen järjestelmien soveltaminen vaatii yritykseltä ensinnäkin entistä avoimempaa tiedotusta, jotta voidaan tunnistaa ja seurata taloudelliseen osallistumiseen nivoutuvia tuottavuusindikaattoreita. Toiseksi kyseisten järjestelmien soveltaminen tehostaa ja parantaa yritysten työntekijöilleen suuntaaman, strategiaa ja tuloksia koskevan tiedotuksen laatua tarkoituksena parantaa työntekijöiden sitoutumista yrityksen toimintaan, mikä on taloudellisen osallistumisen päätavoite.

3.3.4 Näin ollen työntekijöiden taloudellista osallistumista soveltavat yritykset ovat myös muita halukkaampia kehittämään avoimuutta. Tällä saattaa olla myönteisiä vaikutuksia etenkin muille kuin pörssiyrityksille niiden suhteissa tuotemarkkinoihin ja etenkin pääomamarkkinoihin.

3.3.5 Kun otetaan huomioon taloudellisen osallistumisen mahdollinen merkitys kahdella edellä mainitulla alalla (henkisen pääoman optimoiminen ja yritysten avoimuuden ja tiedottamisen lisääntyminen), on aiheellista edistää järjestelmän soveltamista Euroopan maiden talousjärjestelmässä ja kehittää erityismuotoja myös pieniä ja keskisuuria yrityksiä, julkista sektoria sekä voittoa tavoittelemattomia yhteisöjä varten, sillä ne ovat merkittävä tekijä Euroopan talousjärjestelmässä.

4.1 Taloudellisen osallistumisen järjestelmiä koskevien yhteisten periaatteiden määrittely on lähtökohta Euroopan unionin alan strategialle. Yleiset periaatteet ovat perustekijöitä taloudellisen osallistumisen määrittelemiseksi Euroopan unionin jäsenvaltioissa. Niiden avulla myös varmistetaan, että strategia vastaa Euroopan yritysten kilpailukyvyn, työn laadun ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden parantamisen tavoitteita, jotka ovat Lissabonin huippukokouksessa vahvistetun unionin politiikan perusta.

4.1.1 Kyseisten periaatteiden ei pidä johtaa yhteen ainoaan ja jäykkään taloudellisen osallistumisen malliin. Niiden tulisi pikemminkin muodostaa yhteinen lähtökohta jäsenvaltioiden ja työmarkkinaosapuolten aloitteille, joissa voidaan hyödyntää joustavia, jäsenvaltioiden erityispiirteisiin ja taloudellisiin ympäristöihin mukautettavia osallistumismuotoja.

4.2 Komission määrittelemät yleiset periaatteet ovat hyödyllinen panos pyrittäessä tähän tavoitteeseen. ETSK korostaa etenkin sitä, että taloudellisen osallistumisen järjestelmissä on taattava seuraavat periaatteet: vapaaehtoisuus sekä yrityksen että yksittäisten työntekijöiden osalta, työntekijöiden syrjimättömyys, jatkuvuus sekä osallistumisjärjestelmien selkeys ja avoimuus työntekijöiden mahdollisimman laaja kuuleminen mukaan luettuna. Järjestelmät eivät myöskään saa korvata tavanomaista palkanmaksua. Näin voidaan välttää taloudellisen osallistumisen järjestelmien liialliset riskit.

4.3 Myös periaate, jonka mukaan taloudellisen osallistumisen ei tule rajoittaa työntekijöiden liikkuvuutta, on tärkeä ja sitä on tarkasteltava lähemmin. Taloudellisen osallistumisen järjestelmät johtavat nimittäin rakenteellisesti kyseisen periaatteen ja työntekijöiden sitouttamisen edistämisen väliseen kaupankäyntiin. Tämä on erityisen merkittävää, kun ajatellaan joustavien työmuotojen yhä laajempaa yleistymistä kaikissa Euroopan unionin maissa.

4.3.1 ETSK on sitä mieltä, että taloudellisen osallistumisen järjestelmissä on otettava asianmukaisesti huomioon myös niiden työntekijöiden erityisongelmat, joiden työn luonne edellyttää liikkuvuutta.

4.4 Komitean mielestä työehtosopimusneuvottelut ovat yleisiä periaatteita ajatellen erittäin tärkeitä taloudellisen osallistumisen järjestelmien levittämiseksi. Taloudellisella osallistumisella voi kehittyessään olla merkittävä rooli eurooppalaisissa yrityksissä.

4.5 Komission määrittelemissä periaatteissa ei myöskään erotella taloudellisen osallistumisen eri muotoja. Todellisuudessa taloudellisen osallistumisen kaksi päämuotoa eli voitonjako ja osakeomistus voivat olla hyvinkin erilaisia sekä käytännön soveltamisen että tavoitteiden ja soveltamisedellytysten suhteen.

4.5.1 Osakeomistus on taloudellisen osallistumisen täydellisin muoto, sillä pääomaosakkuus luo vahvan ja pitkäaikaisen siteen yrityksen ja työntekijöiden välille ja nivoo työntekijät rakenteellisesti yrityselämään. Tällaisessa vahvassa taloudellisessa sitoutumisessa työntekijät ottavat kuitenkin suuremman riskin, sillä osakkeiden tuleva arvo saattaa vaihdella.

4.5.2 Muissa kuin suuryrityksissä on toisaalta helpompaa soveltaa taloudellista osallistumista tuloksiin, sillä se on joustava väline, jota voidaan mukauttaa erilaisiin organisatorisiin rakenteisiin.

4.6 Tämän erottelun valossa Euroopan talous- ja sosiaalikomitea korostaa, että etenkin pääomaosakkuus voi johtaa yritysten omistajaohjaukseen (corporate governance).

4.6.1 Yrityksen työntekijöinä olevat osakkeenomistajat voivat nimittäin osaltaan parantaa omistaja-valvontaa, sillä he edustavat sijoittajia, jotka ovat kiinnostuneita yrityksen pitkän aikavälin tuloksista, kun taas muut sijoittajat ovat pääasiassa kiinnostuneita lyhyen aikavälin tuloksista.

4.6.2 Yrityksen työntekijöinä olevat osakkeenomistajat, jotka osallistuvat aktiivisesti yrityksensä toimintaan yritysoikeudellisten välineiden avulla (etenkin yhtiökokous, mutta myös muut osakkeenomistajien mahdolliset toimintavälineet), voivat vaikuttaa merkittävästi yrityksen johtamisen seurantaan. Seurannan merkitys lisääntyy jatkuvasti, kun pyritään varmistamaan, että yritystä johdetaan mahdollisimman pitkälle kaikkien osakkeenomistajien intressien mukaisesti.

4.6.3 Näin ollen komitea ehdottaakin, että periaatteisiin lisättäisiin myös periaate, jonka mukaan taloudellisen osallistumisen järjestelmiä soveltavan yrityksen työntekijöinä toimivien osakkeenomistajien panosta yrityksen omistajaohjauksessa (corporate governance) vahvistetaan. Näin edistetään työntekijöiden aktiivista osallistumista yrityksen toimintaan yritysmuodon ja käyttöön otettujen osallistumismuotojen mukaisesti. Tässä yhteydessä tulisi myös edistää kollektiivisen osallistumisen muotoja vapaasti käyttöön otettujen yhteistyömuotojen tai säätiö- ja yhdistysmuotoisten osuuskuntien avulla.

4.6.4 Yleisesti ottaen työntekijöiden entistä laajempi pääomaosakkuus, mikä on taloudellisen osallistumisen järjestelmien kehittämisen tavoite, edellyttää, että taataan eurooppalaisten yritysten omistajaohjauksen entistä parempi laatu. Sitä varten on lisättävä kaikkien vähemmistöosakkaiden suojaa ja vahvistettava yritysdemokratian välineitä. Työntekijöiden osallistuminen edistää tehokkaiden rahastointijärjestelyjen luomista työntekijöiden hyväksi. Komitea on sitä mieltä, että omistajaohjausta koskevaa Euroopan unionin aloitetta on vahvistettava erityistavoitteena sellaisten välineiden määrittely, joiden avulla parannetaan eurooppalaisten yritysten omistus- ja valvontasuhteita säätelevien kannustus- ja valvontajärjestelmien välistä tasapainoa.

5.1 Verojärjestelmien, sosiaaliturvajärjestelmien, yleisen oikeudellisen kehyksen sekä kulttuuri-ilmaston erot voivat olla etenkin työmarkkinasuhteissa merkittävä este yrityksille, jotka haluavat laatia ja soveltaa Euroopan unionin jäsenvaltioiden työntekijöitä koskevia taloudellisen osallistumisen järjestelmiä.

5.1.1 Komission tiedonannossa esitetään selkeästi kyseiset ongelmat sekä joitakin mahdollisia toimia suurimpien esteiden poistamiseksi.

5.2 ETSK on samaa mieltä siitä, ettei komission aloite, jolla pyrittäisiin yhdenmukaistamaan taloudellisen osallistumisen järjestelmiä koskevat normit, ole toteutuskelpoinen. Aloite voisi rajoittaa jäsenvaltioiden politiikkojen vaatimaa joustavuutta ja eriytyneisyyttä eikä sillä ole välttämättä riittävää oikeusperustaa.

5.3 ETSK korostaa, että nykyiset käytänteet on ensisijaisesti pyrittävä koordinoimaan keskenään laatimalla asianosaisten välisiä, yleisiin periaatteisiin pohjautuvia suuntaviivoja ja sopimuksia ja määrittelemällä vastavuoroista tunnustamista helpottavia toimia.

5.3.1 Komitea painottaa lisäksi sitä, että tehokkain tapa ylittää maiden väliset esteet on määritellä taloudellisen osallistumisen järjestelmiä koskevat yleiset periaatteet, jotka voidaan mukauttaa eri maiden tilanteeseen ja jotka helpottavat kyseisten järjestelmien siirrettävyyttä Euroopan tasolla.

5.3.2 Tässä yhteydessä on myös tärkeää määritellä yhdenmukainen käsittely tarjottaessa työntekijöille osakkeita tai optioita. Käsittelyyn on nykyisten erojen poistamiseksi sisällyttävä poikkeus, jonka mukaan taloudellisen osallistumisen järjestelmät ovat vapautettuja tarjousesitteitä koskevista vaatimuksista.

5.3.3 ETSK viittaa tässä yhteydessä lausuntoonsa aiheesta "Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi ottamisen yhteydessä julkistettavasta esitteestä"³. Lausunnon mukaan ehdotuksessa rajoitetaan suotta poikkeuksien soveltamisalaa sulkemalla oikeuksien ja työntekijöiden osakeoptioiden tarjoaminen sen ulkopuolelle.

5.4 Taloudellisen osallistumisen järjestelmien yleisiä periaatteita laadittaessa on varottava, ettei jäsenvaltioiden toimivaltaan puututa epäsuorasti .

6.1 Taloudellisen osallistumisen yleistymisen mahdollisuus riippuu huomattavasti sekä oikeudellisesti että verotuksellisesti edullisesta toimintaympäristöstä sekä kulttuurisista ja työmarkkinasuhteiden käytänteistä.

6.2.1 Taloudellinen osallistuminen muissa kuin pörssiyhtiöissä on erityisen merkittävä seikka, kun tavoitteena on yleistää taloudellista osallistumista Euroopan talousjärjestelmissä, sillä useimmissa Euroopan maissa pörssiyhtiöt muodostavat vain vähäisen osan taloudellisesta toiminnasta. On etenkin otettava huomioon kolmen eri sektorin eli pienten ja keskisuurten yritysten, voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen ja julkisen sektorin erityispiirteet.

6.2.2 Koska Euroopan tuotantosektorin merkittävällä osatekijällä eli pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on huomattavia vaikeuksia ottaa käyttöön taloudellisen osallistumisen järjestelmiä, on syvennettävä alaa koskevia tutkimuksia. Dublinissa toimiva Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö valmistelee parhaillaan aihetta käsittelevää tutkimusta. Tutkimuksen tuloksia on aiheellista levittää tietoja yleisesti jaettaessa niin taloudellisen osallistumisen esteiden kuin pienille ja keskisuurille yrityksille soveltuvimpien taloudellisen osallistumisen muotojen kannalta. Pienistä ja keskisuurista osuuskunnista sekä työntekijöiden omistamista pienistä osakeyhtiöistä saadut kokemukset voivat tarjota viitekehyksen.

6.2.4 Lisäksi taloudellinen osallistuminen saattaa vaikuttaa pk-yrityksiin siten, että ne saavat ulkoista rahoitusta kasvunsa nopeuttamiseksi etenkin aloilla, joille on tyypillistä työntekijöiden korkea ammattitaito ja jotka ovat innovatiivisia. Taloudellisen osallistumisen suunnitelmien laatiminen pk-yrityksissä, etenkin työntekijöiden pääomaosakkuus, saattaa olla tärkeä merkki rahoituslaitoksille yrityksen kasvumahdollisuuksista. Tällainen merkki voi osaltaan auttaa voittamaan ulkoisten rahoittajien nuoria ja/tai pieniä yrityksiä kohtaan tunteman rakenteellisen epävarmuuden. Yrityksessä työskentelevillä osakkailla saattaa olla parempaa tietoa yrityksen kasvumahdollisuuksista, ja toisaalta yrityksen kasvumahdollisuudet vahvistuvat, kun työntekijät sitoutuvat yrityksen tuloksiin.

6.2.5 Mahdollisuutta tutkia pienten ja keskisuurten yritysten yritysryhmiä koskevia taloudellisen osallistumisen muotoja tulisi myös arvioida, etenkin kun yritysryhmät toimivat samoilla teollisuusalueilla.

6.2.5.1 Taloudellisen osallistumisen ja etenkin työntekijöiden pääomaosakkuuden avulla voidaan myös taata vaikeuksissa olevien yritysten henkiinjääminen. Tässä yhteydessä on arvioitava huolellisesti toimialakohtaisten ja yritysten välisten rahastoratkaisujen hyviä käytänteitä Euroopan unionin jäsenvaltioissa sekä edistettävä niitä.

6.2.6 Kun ajatellaan taloudellista osallistumista voittoa tavoittelemattomissa yhteisöissä ja julkisella sektorilla, komitea korostaa ensi sijassa sitä, ettei niiden oikeudellinen muoto yleensä mahdollista pääomaosakkuutta. Huomio on näin ollen kiinnitettävä pääasiassa taloudelliseen osallistumiseen yrityksen tuloksiin. Myös tässä tapauksessa on otettava huomioon kyseisten yritysten erityispiirteet, sillä niiden tulokset kuvastuvat etenkin tarjottujen palvelujen määränä ja laatuna. Alalta on saatu mielenkiintoisia kokemuksia, joita tulisi tutkia tarkemmin. Esimerkkinä mainittakoon Irlannin julkinen sektori, jolla on perustettu hajautettuihin neuvotteluihin varoja kohdistava rahasto. Osuudet jaetaan julkisen sektorin työntekijöille sen mukaan, miten he ovat samankaltaisilla toiminta-aloilla saavuttaneet määritellyt tavoitteet palveluja tarjottaessa.

6.2.7 Elimissä, joissa on erityisen tärkeää, että viranomaiset harjoittavat työtään hyvin itsenäisesti (täytäntöönpanoviranomaiset, oikeuslaitos jne.) tulisi suoritusperusteiset palkan osat ja mahdollinen voittoon osallistuminen ottaa käyttöön varovasti ja erittäin harkiten. Kyseisten alojen riippumattomuus on joka tapauksessa varmistettava asianmukaisella (kiinteällä) palkalla.

7.1 Komission tiedonanto on merkittävä panos käynnistettäessä taloudellista osallistumista koskevaa yhteisön aloitetta sekä kannustettaessa jäsenvaltioita ja työmarkkinaosapuolia toteuttamaan konkreettisia aloitteita taloudellisen osallistumisen yleistymiseksi. Tässä yhteydessä on tärkeää määritellä yleiset periaatteet, jotka muodostavat yhteisön strategian suuntaviivat, mutta kuitenkin niin, että järjestelmiä sovelletaan joustavasti.

7.2 ETSK korostaa taloudellisen osallistumisen sekä Euroopan unionin asettamien sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja talouskehityksen tavoitteiden yhdenmukaisuutta. Komitean mielestä on kuitenkin vahvistettava taloudellisen osallistumisen edistämistoimia sekä syventämällä tietoja että erittelemällä taloudellisen osallistumisen järjestelmien nykyiset esteet. Kyseisiä toimia ei kuitenkaan tule rajoittaa suuriin monikansallisiin yrityksiin vaan niiden yhteydessä tulisi ottaa huomioon muiden alojen, kuten pienten ja keskisuurten yritysten, voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen ja julkisen sektorin erityispiirteet. Kyseiset alat ovat merkittävä osa Euroopan talouselämää.

7.3 ETSK katsoo, että se on käsillä olevalla lausunnollaan osaltaan selkeyttänyt niiden rakenteellisten ominaispiirteiden määrittelyä, jotka koskevat taloudellisen osallistumisen soveltamismuotoja eri toimintaympäristöissä.

7.4 ETSK korostaa, että on tärkeää ottaa taloudellinen osallistuminen huomioon eurooppalaisten yritysten nykyisessä omistajaohjausjärjestelmässä (corporate governance). Taloudellinen osallistuminen voi myös osaltaan vahvistaa eurooppalaisten yritysten kasvua ja edistää niiden avoimuutta. Työmarkkinaosapuolilla on merkittävä rooli määriteltäessä taloudellisen osallistumisen muotoja, jotka edistävät työntekijöiden entistä laajempaa sitoutumista yrityksen tavoitteiden toteuttamiseen ja vahvistavat henkiseen pääomaan tehtäviä sijoituksia. Ne ovat keskeisiä tekijöitä kehitettäessä Euroopan taloutta.

Talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Roger Briesch

Talous- ja sosiaalikomitean

pääsihteeri

Patrick Venturini

¹ Ks. Lissabonin Eurooppa-neuvoston päätelmien kohta I.5 (23. ja 24. maaliskuuta 2000).

² Ks. etenkin Dublinissa toimivan Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön kertomus Employee share ownership and profit sharing in the European Union, 2001.

Rue Ravenstein 2, B–1000 Bryssel, puh. +32 (0)2 546 9011, faksi +32 (0)2 513 4893, Internet: http://www.esc.eu.int